28.2.2013 verkkopalaverin muistio

Helmikuun verkkopalaverissa saimme aluksi kuulla mielenkiintoisen alustuksen virtuaalimaailmojen opetuskäytöstä kieltenopetuksessa Julia Laittilalta (Itä-Suomen yliopisto). Virtuaalimaailmat vaikuttavat erittäin hyvin soveltuvan kieltenopetuksen oppimisympäristöiksi - Julia nosti esiin esimerkkejä siitä, miten erilaisissa aitoja ympäristöjä simuloivissa virtuaaliympäristöissä, kuten ravintoloissa ja hotelleissa, voi harjoitella niihin liittyvää kielenkäyttöä. Julia toi esiin myös juurikin tämän paikkasidonnaisuuden ja siihen liittyvän läsnäolon tunteen, joka saa aikaan myös oppimisessa tärkeitä tunnekokemuksia. Ne teistä ketkä ette olleet verkkopalaverissa mukana voitte kuunnella tallenteen alustuksesta.

Julian alustuksen jälkeen kävimme läpi kirjan kirjoittamiseen liittyviä asioita. Kävin itse läpi wikikirjan kokonaisuudessaan ja tein listauksen niistä osioista, joista puuttuu tekstit vielä kokonaan tai lähes kokonaan. Niiden valmiiksisaattamiseen tulisi kiinnittää nyt erityistä huomiota, jotta wikikirjan painetussa versiossa olisi kaikkia keskeisiä asioita käsitelty edes alustavasti. Se kannattaa muistaa, että kirjan ei tarvitse olla täysin valmis vielä nyt keväällä 2013 :) Alla sama kooste jonka kävimme läpi, ja tuossa vähän myös mainintoja siitä keneltä näissä panosta tarvitaan (tai ketkä ovat jo lupautuneet näihin vielä tyhjiin osioihin sisältöjä tuottamaan):

Johdanto-luku

Miksi virtuaalimaailmat ja lisätty todellisuus ovat tärkeitä? -aliluku:

Tähän jokainen kirjoittaja voi lisätä omia näkemyksiään siitä, miksi heidän mielestään virtuaalimaailmat ja lisätty todellisuus ovat tärkeitä ja miksi / mitä jokaisen olisi hyvä niistä tietää. Eli lukijan motivointi tässä keskeinen juttu. Viimeinen virtuaalimaailmojen ja lisätyn todellisuuden tulevaisuutta luotaava luku on hyvä linkittää tähän ajatuksellisesti.

Miten virtuaalimaailmat ja lisätty todellisuus sijoittuvat teknologiakentällä? -aliluku:

Tähän hieman katsausta näiden teknologioiden historiaan ja sijoittumiseen teknologiakentällä. Anna-Kaisa on työstämässä historia-osiota, itse voin kirjoitella ainakin lisätyn todellisuuden sijoittumisesta teknologiakentälle. Sen jälkeen muut saavat mielellään täydentää, erityisesti tuota virtuaalimaailmapuolta.

Virtuaali-identiteetti -aliluku:

Anna-Kaisa kirjoittelee.

Virtuaalimaailmat-luku

Eri virtuaalimaailmoja -aliluku:

Second Lifesta löytyy jo paljon tekstiä. Koulutuskeskus Salpaus / Adusal ovat toimittaneet minulle aineistoa, jonka siirrän realXtendiä koskevaan osioon, Salpaus / Adusal voivat vielä viilata sisältöä kun se saadaan wikikirjaan. Avoimen lähdekoodin virtuaalimaailmoista Yrjö voisi kirjoitella työn alla olevaan benchmarkkausraporttiin liittyen jotain, jos vain aikataulullisesti ennättää. Pitää sitten jättää tyngäksi muut virtuaalimaailmat ja pois painetusta versiosta, jos niistä ei saada tekstiä.

Virtuaalimaailmojen käytön vaatimukset -aliluku:

Tähän voisi myös olla hyvä saada täydennystä, myös realXtendin osalta. Ihan sellaista peruskäyttäjää kiinnostavaa asiaa eli mitä heillä täytyy olla jotta virtuaalimaailmojen käyttö sujuu. Myös muita kuin teknisiä vaatimuksia, eli millä mielellä kannattaa lähteä näihin tutustumaan.

Miten sisältöjen tuottaminen virtuaalimaailmoihin tapahtuu -aliluku:

Tähän olisi hyvä saada myös vaikkapa realXtendistä tekstiä, katsotaan josko Salpauksen / Adusalin dokkarista löytyisi myös tähän aineistoa, eli voin aloittaa, pyydän heitä itseään tarkistamaan ja tekemään lisäyksiä jos on tarpeen.

Virtuaalimaailmojen käyttöä ohjaavat sopimukset ja säännöt -aliluku:

Anna-Kaisa - löytyykö sinulta näihin myös (vrt. lisätyn todellisuuden osion vastaava luku) aineistoa? Vai tarvitaanko apuvoimia, Tarmon verkkoalustuksen pohjalta varmasti saisi jotakin myös tähän, Tarmoa voisi myös pyytää lyhyesti kirjoittamaan jos on tarpeen (voin kysyä).

Virtuaalimaailmojen sisältöjen laatu -aliluku:

Tähän voisi kirjoitella ainakin käyttäjälähtöisen suunnittelun ja käytettävyyden näkökulmasta - te ketkä olette virtuaalimaailmoihin perehtyneet, kirjoitatteko edes lyhyesti jotain aloitusta. Kysyn myös AVO2-hankkeen laatuosion toteuttajilta, josko heillä olisi tähän jotakin annettavaa.

Lisätty todellisuus -luku

Lisätyn todellisuuden käyttöä ohjaavat sopimukset ja säännöt -aliluku:

Anna-Kaisalta löytyy tähän aineistoa, vastaavasti kuin virtuaalimaailmojen osalta voisi Tarmon verkkoalustuksen pohjalta kirjoitella jotakin ja Tarmolta kysellä pientä panosta (kysyn itse).

Lisätyn todellisuuden sisältöjen laatu -aliluku:

Sama juttu kuin virtuaalimaailmat-pääluvun vastaavan aliluvun osalta. Me lisätyn todellisuuden parissa toimivat varmasti saamme jotakin tähän itsekin aikaan, mutta kysytään vielä AVO2-hankkeen laatuosion toteuttajilta apua.

Virtuaalimaailmojen ja lisätyn todellisuuden tulevaisuus -luku

Tämä on vielä tyhjillään - tulevaisuutta luotaava luku, jossa käsitellään myös teknologioiden konvergenssia. Aducaten toimijoilta voisi vielä kysellä, alustavasti puhuttukin että heiltä saattaisi jotain löytyä tähän. Linkittyminen Johdanto-luvun alilukuun, jossa motivoidaan lukijaa kysymyksillä siitä, miksi ja mitä jokaisen tulisi tietää virtuaalimaailmoista ja lisätystä todellisuudesta.

Sanasto-luku

Tarvitsee vielä täydennystä - kuten Pauliina aikaisemmin ehdotti, aihealuetta tuntemattomia voisi pyytää lukemaan tekstiä ja pyytää heitä listaamaan asioita, jotka eivät termeinä heille avaudu.

Kirjallisuutta-luku

Olisi hyvä, jos ainakin keskeisiä ja hyviä jatkolukemislinkkejä ja -vinkkejä voisi tähän koostaa, kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikenkattavaa kirjallisuuslistaa on ehkä vähän turha toteuttaa koska vaatisi jatkuvaa ylläpitoa. Kunkin luvun yhteyteen tulee viitteet sen sivun kirjallisuusviitteisiin erikseen.

Käyn vielä läpi nämä pääluvut siten, että pilkon niitä omiksi aliluvuikseen erillisille sivuille sen mukaan, miten paljon mikäkin aliluku sisältää asiaa. Niitä voi myöhemminkin siirrellä omiksi aliluvuikseen, vaikkei vielä tässä vaiheessa niin tehtäisiin.

Case-kuvauksia sivuille, joihin on linkit kirjan pääsivulla (Tutustu kokemuksiin...) ihan alussa, voi jokainen pyydellä myös lähipiiristään, jos tiedätte, että potentiaalisia kirjoittajia löytyy kenellä on näistä kokemusta. Virtuaalimaailmoista pari case-kuvausta onkin jo kirjoitettu. Itse kirjoitan ainakin yhden lisätyn todellisuuden casen.

Kuvien osalta vielä - lisäilkää niitä kirjaan. Tapahtuu siten, että kun olette kirjautuneet Wikikirjastoon, vasemmasta navigointipalkista löytyy kohta Työkalut, ja sen alta Tallenna tiedosto -linkki. Tiedoston lisääminen on varsin yksinkertaista, haette lisättävän tiedoston omalta koneeltanne selaamalla ja annatte sille kuvaustekstin. Mahdollisimman kuvaava :) Tuolla tiedoston lisäämissivulla on myös mainittu, mitkä tiedostomuodot kelpaavat. Valitkaa lisenssiksi mieluusti CC-BY-SA, olemme AVO2-hankkeessa pyrkineet tällä lisenssillä lisensoimaan tiedostot. Tiedoston lisäämissivulla on myös ohjeet siitä, miten kuvat saa lisättyä osaksi tekstiä. Mallia voi ottaa myös aikaisemmista wikikirjoista (lähinnä etusivuilla on kuvia).

Oli puhetta myös palautteen keruusta oppaan valmistumisen loppusuoralla. Tein kyselypohjan, josta toivoisin kommentteja - kommentit voi laittaa esim. tämän blogin kommentit-osioon. Vastaavaa kyselyä olemme hyödyntäneet myös aikaisempien Viisautta-wikikirjojen tuotannossa. Hankaluutena tässä lienee se, että aikaa saada palautetta ei ole kamalan paljon, mutta toisaalta tuota kyselyä ei ehkä kannata laittaa jakeluun ennen kuin opas on melko valmis (eli ei olisi ainakaan kamalasti tyhjiä osioita kuten nyt on tilanne). Laitoin tuohon kyselyyn määräpäiväksi 22.3., jotta palautteet ehtii vielä hyödyntää, kysely kannattaisi ehkä laittaa liikkeelleä tuossa 18.3. eli viikko olisi aikaa kerätä palautetta. Laitan tästä kyselyn laittamisesta liikkkeelle vielä viestiä teille ensi viikon lopulla. Linkkiä voi siis jakaa sitten vapaasti.

Painoaikatalusta sen verran, että olen nyt käynyt läpi saadut tarjoukset ja painotalo on valittu, ja aikataulu on sellainen, että mikäli taitto tehdään omin voimin, riittää että aineisto on painossa 2.4., jos taas teetämme taiton myös painossa, aineisto tulee toimittaa 25.3. aamulla. Pyrin siihen, että taitto saataisiin tehtyä omin voimin, niin saamme näin hieman lisäaikaa, mutta ilmoittelen ensi viikon aikana miten käy. Käytännössä wikikirjan tulisi kuitenkin olla "valmis" 22.3. klo 12:00, jotta ehdin ottaa sen ulos raakamuodossa wikikirjastosta taittoa varten ja käydä läpi, jos taitto teetetään ulkopuolisella (jos taitto tehdään itse niin sitten riittänee seuraavan viikon alku, esim. 26.3. klo 12:00).

Aikataulutetaan vielä yksi verkkotapaaminen ennen kirjan valmistumista - tässä linkki Doodle-kyselyyn. Vastauksia toivon viimeistään keskiviikkona 6.3.2013. Annan vain kaksi aikavaihtoehtoa, koska valitettavasti itsellänikin on kalenterissa huonosti vapaata, toisaalta myös pitää koettaa sijoittaa tuo verkkotapaaminen sillä tavoin, että vielä ehtii sen jälkeenkin tehdä jotain ennen kuin kirjan pitäisi olla valmis, jos tarpeita ilmenee.

29.1.2013 verkkopalaverin muistio

Vuoden 2013 ensimmäinen verkkotyöskentelysessio järjestettiin 29.1.2013 Connect Prossa. Paikalla olivat lisäkseni Tuija, Pauliina ja Anna-Kaisa - myös aiheesta kiinnostunut Minna Senioriverkko-projektista tuli kuuntelemaan sessiotamme :)

Anna-Kaisa vieraili joulukuussa ICIS-konferenssissa ja osallistui siellä ARatICIS -osakonferenssiin, joka oli varsin pieni osa koko suurta konferenssia. Anna-Kaisa kertoili Orlandon konferenssin annista tiivistetysti (kuunneltavissa myös jälkikäteen tallenteesta). Yleisesti vaikutelmia olivat, että taloudellinen tuki kehitystoiminnalle on USAssa aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Konferenssissa oli katsottu SIGHT-lyhytelokuva. Lisäksi Anna-Kaisa vinkkasi String-sovelluksesta ja AugmenteDevin Augment-sovelluksesta, joita oli konferenssissa demottu. Augment-sovelluksen voi ladata maksutta Android- ja iOS-laitteisiin ja AugmenteDevin sivulta tulostaa markkereita eri koossa ja valita sovelluksesta ensin katsottavaksi halutun 3D-mallin ja sen jälkeen näyttää kameranäkymälle markkeria. Itse katselin juuri Eiffel-tornia työpöydälläni:

Kuulimme myös Tuijan kokemuksia Online Educa Berlinistä viime vuoden loppupuolelta - ne löytyvät samasta tallenteesta kuin Anna-Kaisan konferenssikokemuksetkin. Virtuaalimaailmojen osalta Tuijan mieleen oli jäänyt, että yritykset ovat vetäytyneet Second Lifesta, OpenSim sen sijaan tuntuu kiinnostavalta. Anna-Kaisa marraskuun verkkotapaamisessa mainitsikin OpenSimiin liittyen, että Kitely-niminen yritys tekee OpenSimiin halutunlaisia oppimisympäristöjä, joten teknistä osaamista ei opettajalla tarvitse olla.

Seuraavaksi teimme jälleen lyhyen katsauksen wikikirjan tilanteeseen. Itse lisäilin Johdanto-lukuun ennen palaveria pari aliotsikkoa - Miksi virtuaalimaailmat ja lisätty todellisuus ovat tärkeitä? sekä Miten virtuaalimaailmat ja lisätty todellisuus sijoittuvat teknologiakentällä?. Nämä otsikot on tarkoitettu motivoimaan lukijaa ja luomaan heti kirjan alussa ymmärryksen siitä, mitä ja miksi kaikkien olisi hyvä tietää virtuaalimaailmoista ja lisätystä todellisuudesta eli miksi wikikirjaamme kannattaisi lukea. Lisäksi on hyvä tarjota katsaus näiden teknologioiden historiaan. Kirjan pääluvussa Virtuaalimaailmojen ja lisätyn todellisuuden tulevaisuus sitten tarjotaankin katsaus tulevaan. Pelillisyys ja tekstiaineistoja visuaalisemmat videot ym. varmasti ovat tulevaisuudessa näkyvässä roolissa. Johdantoluvussa eikä tuossa tulevaisuutta käsittelevässä luvussa ole vielä kovin paljon tekstiä, joten niihin saisi panostaa tai kysellä aiheisiin paneutuneita henkilöitä tarjoamaan kirjoitusapua :) Virtuaalimaailmoja ja lisättyä todellisuutta käsittelevät pääluvut näyttävät etenevän hyvin, ja niihin saadaan kyllä sisältöjä omalla porukallamme varsin hyvin. Kuten jo aikaisemmin mainittu, jossain vaiheessa kyseiset luvut pilkotaan erillisillä sivuilla oleviksi aliluvuiksi, kunhan kokonaisrakenne selkiytyy.

Sanasto-osioon kaivataan lisää termejä, yksi hyvä tapa niiden lisäämiseen voisi olla luettaa kirjaa henkilöillä, joille aihealue ei ole niin tuttu, jolloin he voisivat nostaa esiin termejä, joita on tarpeen avata sanastossa. Muutoinkin kirjan luettaminen kirjoittajajoukon ulkopuolisilla on hyvä keino laadunvarmistuksenkin näkökulmasta - varmasti kirjoitusprojektin loppusuoralla olisi hyvä siis tämäkin wikikirja luetuttaa. Avuksi kommenttien antoon voidaan jälleen toteuttaa kysely (pohja aikaisempien wikikirjojen kirjoitusprosesseista onkin valmiina ja sen saa muokattua helposti käyttöön). Odotellaan kuitenkin vielä siihen yleispalautteen osalta, kun kirja on valmiimpi.

Tästä päästäänkin sujuvasti aikatauluasiaan kirjoittamisen osalta. Katselimme kalenteria silmälläpitäen ITK 2013 -konferenssia, jonne wikikirja olisi tavoitteena saada jakoon painettuna versiona. ITK järjestetään 10.-12.4.2013, joten kirja olisi hyvä saattaa painokuntoon viimeistään 25.3. maanantaiksi. En ole vielä kysellyt tarjouksia painotaloista enkä siis tarkoista aikavaatimuksista kirjan painamiselle tiedä, mutta muistelen aikaisempien wikikirjojen osalta, että pari viikkoa on riittänyt jos tilaamme taitonkin painotalolta (tuossa on sitten kyllä pääsiäinenkin välissä, eli se saattaa hieman hidastaa...). Pyrin pyytämään tarjouksia mahdollisimman pian ja samalla sopimaan kirjan toimittamisesta painoon, niin tiedämme ihan tarkan deadlinen. Meillä ehtii olla vielä muutama yhteinen työskentelysessio ennen kirjan toimittamista painoon. Helmikuun verkotapaamisen Doodle-kysely löytyy täältä ja vastauksia ajankohdan osalta toivon viimeistään torstaina 7.1. klo 15:00 mennessä, jonka jälkeen vahvistan ajankohdan. Maaliskuussa varmasti pidetään sitten vähintäänkin se yksi verkkotapaaminen tuossa viikkojen 11-12 tienoolla, mutta helmikuun verkkotapaamisessa voisimme jutella vielä siitäkin, haluaako kirjoittajaporukka, että järjestetään puolen päivän - työpäivän mittainen tapaaminen kirjan kirjoittamisen tiimoilta Tampereella. Aikaisemmissa wikikirjaproduktioissamme olemme näin tehneet. Mikäli pitäydymme loppuun asti vain verkkotapaamisissa, voi olla että meidän on tarpeen järjestää maaliskuussa parikin tapaamista (joista toinen voi olla pelkästään kirjoittamista varten).

Toinen tunti verkkotyöskentelysessiosta käytettiin sitten itse kirjoittamiseen. Kirjoittaa voi myös omalla koneellaan offline, jos se tuntuu helpommalta tavalta kuin kirjoittaa suoraan wikikirjaan. Wikikirjaston editori ei tosiaan ole välttämättä se paras työkalu kirjoittaa pidempiä pätkiä, vaikka siihenkin tottuu. Pääasia että jokainen löytää itselleen parhaiten soveltuvan tavan :) Mitä tulee kynnykseen julkaista omaa tekstiä keskeneräisenäkin, on sitten toinen asia. Itse olen aika matalalla kynnyksellä lähtenyt kirjoittelemaan Wikikirjastoon sillä ajatuksella, että muokkaan tekstin ulkoasua myöhemmin, alkuun on tärkeämpi saada tekstimassaa vaikka tajunnanvirtatyylilläkin :) Toisaalta omalla koneella offline-moodissa kirjoitellen saattaa saada kerralla valmiimpaa. Mikäli joku meidän ydinkirjoittajaryhmän ulkopuolinen sattuisi olemaan kiinnostunut tuottamaan kirjaan sisältöä, mutta kokee Wikikirjastoon kirjoittamisen teknisesti haastavana tai haluaisi mieluummin tuottaa valmista tekstiä itse omalla koneella wikikirjaamme siirrettäväksi, otamme kirjaan sopivia tekstejä - lyhyitäkin - mielellämme vastaan myös vaikkapa sähköpostitse. Niitä voi toimittaa minulle sähköpostitse (etunimi.Kalalahti ät uta.fi).

Kirjoitusterveisin, Joanna

Tekemällä oppimaan

Hei, olen Pauliina Mäkelä, AVO2-hankkeen Toimikas-osahankkeen nomadiohjaaja Lempäälän Kuljusta. Lähdin mukaan Viisautta virtuaalimaailmoihin ja lisättyyn todellisuuteen -wikikirjan tuotantoon liittymällä syyskuussa 2012 Facebook-ryhmään (jäseniä tällä hetkellä 12) ja osallistumalla eilen 18.10.2012 ensimmäiseen wikikirjatuotannon verkkopalaveriin.

Kirjoitin verkkopalaverin jälkeen blogikirjoituksen wikimaailmassa oppimisesta ja sisällöntuottamisesta. Haluan oppia lisää wikikirjoittamisesta, wikikirjan tuottamisesta Wikikirjastossa, virtuaalimaailmoista, lisätystä todellisuudesta ja omalta osaltani lisätä AVO2-hankkeen osahankkeiden välistä yhteistyötä. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan materiaalin tuottamiseen ja jalostamiseen.

Tulevan wikikirjan aihepiiriin liittyvät seuraavat erilaiset sosiaalisen median kanavat, joista voi saada uusia kirjoittajia mukaan, käydä ammentamassa tietoa sekä tiedottaa tulevan wikikirjan vaiheista:

• Sometu-verkoston Ning-yhteisön Lisätty todellisuus -ryhmä, Second Life -ryhmä ja Wikipedistit-ryhmä, 
• Facebook-ryhmät Aikuisopiskelijat, CMAD2013 (Community Manager Apprecition Day 2013-tapahtuma), iPad lasten kuntoutuksessa ja opetuksessa, iPad opetuksessa, ITK-ystävät, Mobiili ammattilaisella, Opeverkostot,  Opi ulkona, Oppimispelit ja virtuaaliympäristöt, Tabletlaitteet opetuksessa, Play Finland, Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa/ICT in Education ja Tietokoneet yo-kirjoituksissa,
• Facebook-sivut Avoimuudesta Voimaa Oppimisverkostoihin, Nyt pelittää, Oppijat, Sometu, Suomen eOppimiskeskus ja TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry,
• Diigon AVO2_3DM-ryhmää,
• näiden sosiaalisen median kanavien lisäksi voi käyttää seuraavia sosiaalisen median palveluita ja jokaisen wikikirjan tuotantoon osallistuvan omia verkostojaan apuna: Delicious, Google+, LinkedIn, Pinterest ja Twitter.

- Pauliina

18.10.2012 verkkopalaverin muistio

Ensimmäinen wikikirjatuotannon verkkopalaveri on nyt takanapäin, ja kuten tuossa totesimmekin, pari tuntia hurahti kuin siivillä. Valitettavasti vielä tällä kertaa emme päässeet tekstiä tuottamaan, mutta ensi kerralla jo varmastikin. Ja täytyyhän pohjatyöt - Wikikirjaston / MediaWikin muokkaamiseen liittyvät perusasiat ja kirjan rakenteen suunnittelu - tehdä kunnolla, niin työ sujuu mukavammin ja sujuvammin jatkossa!

Paikalla olivat Päivi S., Pauliina, Tuija ja Riitta - kiitos heille osallistumisesta! Hyvät huomiot, joita tässäkin koosteessa on esitelty, syntyivät teidän avullanne!

Aluksi käytiin lyhyt kierros jonka aikana kukin kertoi, oliko ehtinyt käydä lisäämässä wikikirjamme etusivulle oman nimensä ja luomassa oman käyttäjäsivunsa - tilannekatsaus siis siihen, kuinka pitkälle osallistujat jo olivat tuttuja Wikikirjaston kanssa. Seuraavaksi lähdimme käymään läpi Wikikirjaston muokkauksen perusasioita, alkaen käyttäjäsivun luomisesta.

Kuten kerroinkin, kun Wikikirjastoon ei luo uusia sivuja edes kuukausittain, moni kirjan perustamiseen liittyvä asia unohtuu helposti. Esimerkiksi kirjan luokittelu - miten se tapahtuikaan? Hyvä oli myös Pauliinan kysymys siitä, missä näkyvät (vai näkyvätkö) kaikki Wikikirjastoon luodut wikikirjat? Pauliinan kysymykseen tarkennettu selvittämäni vastaus: uudet luodut wikikirjat eivät ymmärtääkseni löydy suoraan mistään listattuna (jos joku tietää miten, kerrotko kommentoimalla tätä postausta :) Kirjoja kuitenkin voidaan selata eri tavoin sen jälkeen, kun ne on jollakin tapaa luokiteltu Wikikirjastoon.

Kirjojahan voidaan luokitella kahdella tapaa Wikikirjastossa:

1. Ensinnäkin kirjat voidaan lisätä osastoihin - tämän luokittelun mukaan ne löytyvät vasemmassa navigointipalkissa olevien osastojen alta löytämistä helpottavasta "kirjahyllynäkymästä". Tähän vapaamuotoisempaan osastoluokitteluun kirja oli helppo lisätä etsimällä sopiva luokka / sopivat luokat - päädyin valitsemaan samoihin luokkiin kuin edeltäneet wikikirjatkin - sekä Teknologian osastoon Muiden että Sekalaisten osastoon Ohjeiden alle.
2. Lisäksi Wikikirjaston kirjat on luokiteltu yleisten kirjastojen kymmenluokittelun (YKL) mukaisesti. Uuden wikikirjan luokittelu tapahtuu siten, että kirja lisätään ensimmäiseksi luokkaan, jonka nimi on sama kuin kirjan itsensä nimi, meidän kirjamme tapauksessa:
   
   

   [[Luokka:Viisautta virtuaalimaailmoihin ja lisättyyn todellisuuteen]]

   
   Luokkakoodi lisätään kirjan kaikille sivuille alimmaiseksi sivujen muokkausnäkymässä.
   
   Sen jälkeen etsitään kymmenluokittelusta sopiva, alin luokka, johon kirja voidaan lisätä. Meidän kirjamme tapauksessa kyseinen luokka on luokka 61 ATK. TIETOTEKNIIKKA. TIETOLIIKENNE. VIESTINTÄTEKNIIKKA (joka edelleen kuuluu pääluokkaan 6 TEKNIIKKA. TEOLLISUUS. KÄSITYÖ. MAA- JA METSÄTALOUS KOTITALOUS. LIIKETALOUS. LIIKENNE). Luokasta 61 löytyy suoraan kirjamme nimeen viittaava hakusana Virtuaalitodellisuus. Tällöin mainittu luokka olisi ymmärrykseni mukaan oikea pääluokka kirjallemme - sen alta löytyvistä aliluokista kun ei löytynyt mielestäni enää vastaavaa hakusanaa. Näin ollen liitin kirjamme nimenmukaisen luokan luokkaan 61 ATK. TIETOTEKNIIKKA. TIETOLIIKENNE. VIESTINTÄTEKNIIKKA luomalla ensin kirjan nimenmukaisen sivun - sitähän ei vielä oltu luotu koska kirja on uusi. Sivun luominen onnistui niin, että klikattuani luokan mukaista linkkiä uuden kirjamme etusivulla lisäsin sivulle seuraavan koodin:
   
   

   [[Luokka:61 ATK, Tietotekniikka, Tietoliikenne, Viestintätekniikka]]

   
   Em. koodi olikin jo automaattisesti lisätty sitä ylempään luokkaan jne. 

Jos kuvaamani luokitteluperiaate meni jonkun lukijan mielestä väärin, niin oikaiskaa ihmeessä kommentoimalla tätä viestiä!

Itse olen ainakin asettanut henkilökohtaiseksi tavoitteekseni tämän wikikirjan kirjoitusprosessin aikana tuottaa myöhempää ja muiden käyttöä varten ohjeen siitä, mitä kaikkea wikikirjaa Wikikirjastoon luotaessa pitikään muistaa tehdä. Tavoitteeni on siis jatkaa aikaisemmin luomaani Wikikirjaston perusohjetta, joka löytyy tämän blogin ohjesivulta. Näin ollen lisään edellisenkin lyhyen luokittelua koskevan ohjeen kaappauskuvien kera ko. ohjeeseen. Toivon myös, että muutkin wikikirjan kirjoittamisessa mukana olevat tai tämän blogin kirjoittajat lisäätte ohjesivulle linkkejä ohjeisiin, jos niitä satutte luomaan kirjoitusprosessin aikana (tai löydätte hyviä olemassaolevia ohjeita)! Kuten Riitta mainitsikin, kynnys Wikikirjaston tai muiden Wikimedia-säätiön alaisten wikien käyttöönottoon (tai ihan MediaWiki-alustan) on selvästi korkeampi kuin helppokäyttöisen Wikispaces-wikin. Vaikka päätavoitteemme tässä projektissa on kirjoittaa wikikirja virtuaalimaailmoista ja lisätystä todellisuudesta, pyrkimyksenä on toki myös lisätä tietoa wikikirjoittamisesta vertaistuotantona, ja samalla myös Wikikirjaston käytöstä.

Huomasin ilokseni, että Wikikirjaston sivueditorin graafiseen toimintopalkkiin oli tullut paljon uusia toimintopainikkeita, esimerkiksi linkinluontipainike, muokkaajan käyttäjätunnuksella varustetun aikaleiman lisäämispainike. Näin ollen kirjoittajan ei tarvitse muistaa ulkoa tai etsiskellä koodeja em. toimintoihin. Myös tekstin ulkoasun muotoiluun oli tullut paljon lisää helppokäyttöisiä tekstimuotoilutoimintoja!

Kävimme läpi sivunmuokkauksen perusasioita, niin hyviä käytäntöjä kuin ihan teknistä puoltakin. Yksi hyvä käytäntö nousi esiin - eli Wikikirjaston sivujen rakenteeseen liittyviä toimintoja tulisi käyttää rakenteen muokkaamiseen - ei ulkoasun muokkaamiseen. Testasimme esimerkiksi wikikirjan etusivulla sivun sisällysluettelon automaattista luomista kirjan sivuille poistamalla sivulle jo aluksi lisäämäni

__NOTOC__

-koodipätkän (tällä koodipätkällä voi estää sisällysluettelon synytmisen sivulle - etusivulle emme halua sivukohtaista sisällysluetteloa). Jostain syystä koodipätkän poistaminen ei kuitenkaan lisännyt sisällysluetteloa sivulle. Arvelin, että se johtui kenties siitä, että sivun alalukujen otsikot oli merkitty 2. tason otsikoiksi

==2. tason otsikko ==

Hetki sitten, nyt palaverimme jälkeen, testasin juuri oliko tämä syynä - ei ollut*. No, oli syynä mikä tahansa, joka tapauksessa kannattaa noudattaa käytäntöä, että sivun alalukujen otsikot luodaan ensin 1. tasolle, ja niiden alle vasta. 2. tason otsikot - ei niin, että luodaan vain pienemmän otsikkotekstin aikaansaamiseksi suoraan 2. tason otsikoita ilman 1. tason otsikoita. Tekstinmuokkauseditori sitäpaitsi mahdollistaa otsikoiden fontin muokkaamisen erikseen ja sitä on suositeltavaa käyttää ulkoasun muokkaamiseen!

Kuvien käytöstä materiaalissa puhuttiin. Kuvathan lisätään Wikikirjastoon erillisinä tiedostoina (Tallenna tiedosto -toimintoa käyttämällä, joka löytyy Työkalut-osion alta vasemmasta navigointopalkista). Kun tiedosto lisätään, sitoudutaan tarjoamaan se Wikikirjaston käyttämällä CC-lisenssillä myös muiden samalla lisenssillä lisensoitujen teosten käyttöön, mukaanlukien luonnollisesti muiden Wikikirjastoon luotavien teosten käyttöön. Valitettavasti esim. Wikikirjastossa ja Wikipediassa olevia tiedostoja ei voi käyttää ristiin, vaan sama kuva täytyy tuoda erikseen kumpaankin Wikimedia-säätiön wikiin.

Sovimme, että kirjaamme saa lisätä sekä geneerisiä kuvia, mutta myös spesifejä tekstiin suoraan liittyviä ja sitä havainnollistavia kuvia (nämä ovat varmastikin ensisijaisesti toivottavia). Tavoitteena on saada tähän wikikirjaan aikaisempia wikikirjojamme enemmän kuvia. Valitettavasti tosiaan videoita ei voi lisätä Wikikirjastoon tai upottaa tekstien sekaan (vai onko tullut muutoksia - sallitut tiedostomuodot joita voi lisätä ovat png, gif, jpg, jpeg, xcf, pdf, mid, ogg, ogv, svg, djvu, tiff, tif, oga ja näistä en itse suoraan tunnistanut videomuotoa, tosin en käynyt tarkistelemaankaan...). Videoita voi kuitenkin linkittää wikikirjaan ja lisätä vaikka QR- ja FM-koodeja kuvina wikikirjaan, joista ne avautuvat mobiilikäyttäjänkin helposti katsottavaksi wikikirjasta. Puhuttiin myös QR-koodien tekijänoikeuksista - tuotantoporukkamme tietojen mukaan ne eivät ylitä teoskynnystä, joten niitä voidaan hyvin hyödyntää ja lisätä osaksi tekstiä. Koska materiaaliimme tulee varmasti paljon kaappauskuvia mm. virtuaalimaailmoista, on myös hyvä huomioida, että kannattanee käytää esimerkiksi itse luomiemme virtuaalimaailmojen /omilla saarillamme olevista asioista otettavia kuvakaappauksia, ei siis jonkun kolmannen osapuolen luomista virtuaalimaailmoista napattuja kuvakaappauksia. Vähän kuitenkin harmaalla alueella koemme näissä asioissa liikkuvamme, ja ylipäätään virtuaalimaailmojen ja lisätyn todellisuuden tekijänoikeusasiat tuovat taatusti mukanaan aivan uudenlaisia tilanteita ja pohdintoja. Näin ollen lyhyt tekijänoikeusluento Wikikirjaston osalta - erityisesti virtuaaliympäristöjen aineistoja koskien - ei varmasti olisi pahitteeksi, ja sellainen pyritäänkin järjestämään osana jo seuraavaa verkkotapaamista. Lisäksi tietysti wikikirjaamme on tarkoitus lisätä oma lukunsa, jossa näitä asioita käsitellään.

Lopuksi puhelimme vielä hieman kirjan rakenteesta. Paljoa ei aikaa jäänyt, mutta sen verran ehdimme jutella, että totesimme kirjan jakautuvan luontevasti kahteen päälukuun virtuaalimaailmojen ja lisätyn todellisuuden osalta. Esimerkiksi luvut Kohderyhmät ja Käyttötavat oli aikaisemmin ajateltu erillisiksi pääluvuiksi, ja niiden alla oli ajateltu käsiteltävän samassa sekä virtuaalimaailmoja että lisättyä todellisuutta. Koska virtuaalimaailmat ja lisätty todellisuus kuitenkin ovat toisistaan erillisiä teknologioita, tuntuisi fiksummalta käsitellä em. lukujen asioita molempien osalta erikseen omien päälukujensa alla. Näin ollen kirjan päälukujen määrä supistuu melko lailla. Oikeastaanhan sekä virtuaalimaailmoista että lisätystä todellisuudesta voisi olla paikallaan luoda kaksi erillistäkin kirjaa, mutta näiden väliset yhtymäkohdat ja osin konvergoituminenkin puoltaa niiden käsittelyä samassa kirjassa. Sitähän ei tiedä, vaikka kirjan edetessä olisi tarpeen lisätä joku kolmaskin teknologia omana päälukunaan kirjaan, teknologia kun kehittyy tällä alueella huimaa vauhtia. Heti tuli mieleen esim. liiketunnistimien (mm. Kinect) lisääminen kirjan kolmanneksi pääluvuksi...

Joka tapauksessa, kirjan rakenne-ehdotelmasivulle tässä blogissa tulee uusi ehdotus rakenteesta päälukujen osalta, jota muut kirjan kirjoittajat ja tämän blogin lukijat voivat kommentoida. Seuraava askel on kirjan päälukujen nimien lukkoonlyönti, niiden luominen kirjaan ja siitä sitten tekstin tuottaminen lähtee käyntiin! Luodaan aluksi kaikki päälukujen alaluvut samalle sivulle otsikkotasoin eroteltuna, ja lähdetään luomaan erillisiä alasivuja pääluvuille (ja alalukujen alalukujakin) vasta myöhemmin. Yksittäisten sivujen tekstien pituutta voisi olla hyvä rajoittaa, ja käyttää tässä wikikirjassa aikaisempiin wikikirjoihin verrattuna hieman syvemmille tasoille meneviä alasivuja. Näin saamme lyhennettyä yksittäisten sivujen pituutta - tämä tekee kirjan luettavammaksi. Mutta tosiaan, jaottelua alisivuille pääsivuilta voi olla fiksumpaa tehdä myöhemmin, kun kirjan tekstimassaa alkaa jo olla, ja alalukujen nimet ovat alkaneet vakiintua ja muotoutua sellaisiksi, että ne pitävät kirjaprojektin loppuun asti.

Tuotantovastuista emme vielä sopineet luonnollisesti, kun rakenne ei ole vielä lukkoonlyöty :)

Yhden tärkeän asian unohdin mainita ja esitellä, joten tässä vielä se: Keskustelu-sivu, joka liittyy jokaiseen Wikikirjan sivuun. Toivoisin todella, että opeteltaisiin käyttämään keskustelusivuja sivujen sisällöistä keskusteltaessa porukan kanssa! Tämä helpottaisi huomattavasti tuotantoprosessia näin fyysisesti etäällä ja eriaikaisesti kirjaa kirjoiteltaessa. Eli rohkeasti vaan keskustelusivulle tiedoksi muille omia huomioita tai kysymyksiä sivukohtaisesti! Aloitin jo malliksi Johdanto-luvun keskustelusivulle kommenttia...
Mielessäni oli joku muukin asia, joka piti kirjoittaa mutta jonka jo ehdin unohtaa, lisäilen sitten kommenttina tänne jos se vielä putkahtaa mieleen :) Seuraavan verkkopalaverin Doodletuksen laitan sekä Facebookiin että sähköpostitse tuotantoryhmän jäsenille - seuraava palaveri siis noin kuukauden kuluttua. Seuratkaa viestintäkanavia sitä ennen :)

---

* Muutin etusivulla olevat aliluvut ykköstason otsikoiksi

=Otsikko=

Tämän muutoksen tekeminen ja

__NOTOC__

-koodin poistaminen ei edelleenkään luonut sivulle sisällysluetteloa. Lisäsin sivun alkunn

__TOC__

-koodin, joka vasta loi sisällysluettelon. Nyt mietin, olisiko kirjan etusivu jotenkin erilainen kuin muut sivut, mistä syystä oletuksena olisikin, että sisällysluetteloa ei sivulle automaattisesti muodostu?