12.12.12 verkkopalaverin muistio

Joulukuun verkkotyöskentelysessio aloitettiin 12.12. Tarmo Toikkasen alustuksella aiheesta Virtuaalimaailmojen ja lisätyn todellisuuden tekijänoikeusasiat. Olimme ennalta laittaneet Tarmolle jo muutamia kysymyksiä aiheeseen liittyen, ja Tarmo oli rakentanut esityksensä kysymystemme pohjalta. Heti alussa Tarmo totesi, että osa asioista on sellaisia, että niihin ei löydy suoraa vastausta, vaan täytyy soveltaa tekijänoikeuslakeja. Esiin nousseita asioita olivat mm. virtuaalimaailmoissa otetut kuvat rakennuksista ym. - ovatko ne teoksia, vai sovelletaanko virtuaalimaailmoissa julkisella paikalla kuvaamisen periaatteita? Lisätyn todellisuuden sovellusten osalta esiin nousivat pitkälti myös kuvat - esimerkiksi niiden käyttäminen augmentointien referenssikuvina. Tarmon koko alustuksen voi katsoa tallenteena (kesto n. 1 h 4 min). Alustuksen slidet löytyvät täältä - vaikka ne kytkeytyvätkin vahvasti tuohon videoituun alustukseen. Sekä video että slidet ovat käytettävissä CC-by-SA-lisenssiehtojen mukaisesti.

Tarmon alustuksen jälkeen siirryimme lähes suoraan kirjoituspuuhiin, eli jatkoimme wikikirjan työstämistä.

Ensi vuoden verkkotapaamisia järjestetään tammi- ja helmikuussa normaalisti yksi per kuukausi, maaliskuussa mahdollisesti useamminkin, kun kirjan saattaminen "valmiiksi" ITK-päiville mennessä on tavoitteena. Tammi- ja helmikuun verkkotapaamisiin on tarkoitus saada myös alustajia wikikirjamme aihepiirin tiimoilta. Lisätietoa tulevista alustuksista heti kun saamme vahvistuksen mahdollisilta alustajilta :)

Oikein hyvää jouluaikaa kaikille wikikirjan kirjoittajille Zapparin AR-joulukalenterin myötä, johon voi tutustua seuraavan videon kautta:

Magical Advent Calendar! from Zappar on Vimeo.

Jouluun on viikon verran aikaa, joten vielä 7 luukkua on avaamatta kalenterissa :) Tarkemmat ohjeet Zapparin sovelluksen käyttöön työblogissani.

Jouluterveisin,
Joanna

23.11.2012 verkkopalaverin muistio

Wikikirjatyöskentelyn marraskuun verkkopalaveri järjestettiin viime perjantaina 23.11. - mukana olivat Päivi J., Päivi S., Pauliina, Anna-Kaisa, Tuija, Riitta ja Yrjö. Molemmat Päivit kokeilivat muuten Connect-palaverissa mukana olemista iPadeilla, ihan hyvin vaikutti toimivan!

Aluksi kävimme läpi lyhyesti työskentelyyn liittyvät käytännön asiat - lähinnä siis joulukuun verkkopalaverin ohjelmaan liittyvää asiaa ja vuoden 2013 verkkopalaverien mahdollisiin asiantuntija-alustuksiin liittyviä asioita.

Joulukuun verkkopalaveriinhan on tavoitteena saada mukaan alustus virtuaalimaailmojen ja lisätyn todellisuuden tekijänoikeuksista - Toikkasen Tarmo on lupautunut alustajaksi ja mikäli Tarmolle sopii, tuon alustuksen voisi toteuttaa ihan laajempanakin webinaarina, koska aihealue varmasti kiinnostaa monia. Päivämäärä verkkopalaverille on vielä hakusessa, joten tiedottelemme tästä sitten lisää kun päivämäärä on lyöty ydinporukan ja Tarmon kanssa lukkoon. Aihealueeseen liittyviä kysymyksiä pyritään kokoamaan jo ennalta Tarmolle, niitä voi vaikkapa ilmoitella Facebook-ryhmäämme koostettavaan listaan.

Vuoden 2013 aikana meillä ehtii olla yhteensä kolme verkkopalaveria (ellemme loppuvaiheessa järjestä niitä esim. parin vkon välein - riippuu varmaan myös vähän kirjan etenemisestä). Niihin kyseltiin myös toiveita aihealueeseen liittyvistä teemoista ja alustuksista. Savonlinnan opettajakoulutuksen kokemuksia ehdotettiin yhdeksi alustuksen aiheeksi, ovat kuulemma kokeilleet Second Lifea jo pitkään siellä. Lupasin kysellä alustusta. Muita ehdotuksia ei nyt tullut, itselleni tuli mieleen ajatus siitä, että jos saisimmekin yhden alustuksen noviisikäyttäjänäkökulmasta - jos joku tietää hyviä ehdokkaita, ilmoitelkaa minulle (tai jos joku virtuaalimaailmojen noviisikäyttäjä sattuu lukemaan tätä, voit ottaa yhteyttä ja ilmiantaa itsesi :). Blogikirjaa taannoin työstettäessä eräs noviisiblogaaja kertoi kokemuksiaan blogaamisensa alkutaipaleelta - erityisesti siitä näkökulmasta, minkälaisia ohjeita hän näkisi että blogikirjassamme tulisi olla, jotta se vastaisi noviisiblogaajan tarpeisiin. Tässä toimisi varmasti sama idea - se auttaisi meitä kirjoittamaan todelliseen tarpeeseen vastaavaa asiaa. Mutta ehdotelkaa kommenttina tähän tai Facebook-ryhmässämme myös toiveita ensi vuoden verkkotyöskentelyjen alustuksista!

Esiin nostettiin myös jo viime kerralla aloitettua keskustelua siitä, millä tavalla meidän tulisi wikikirjaamme kirjoittaa - vapaamuotoista ja mahdollisimman konkreettista tekstiä, ja minkälaisia linkkejä, viitteitä ja caseja mukaan otetaan. Aika suuri yksimielisyys vallitsi siitä, että tavoitteena on pyrkiä tekstissä mahdollisimman käytännönläheiseen, helppolukuiseen ja konkreettiseen esitykseen, jotta aihealueella vasta ensiaskeliaan ottavat pääsevät hyvin kärrylle aiheesta. Casejen ja artikkeleiden joihin viitataan ei tarvitse olla mitenkään yksinomaa tieteellisiä, kirjaan voidaan kerätä monenlaista ja monipuolista aineistoa. Pidetään kuitenkin huoli siitä, että ilmoitetaan lukijalle selkeästi milloin kyseessä on tutkittu tieto ja milloin esimerkiksi omaan kokemukseen pohjautuva näkemys. Jos vaikkapa perustellaan virtuaalimaailmojen opetuskäyttöä, voidaan hyvin ottaa mukaan erilaisia konkreettisia caseja ja tuoda esiin miten eri jutut ovat näissä caseissa toimineet, mutta tuodaan tiettäväksi kuitenkin myös tutkittua tietoa eikä väitetä yksittäisen ei-tutkitun kokeilun perusteella että joku asia on varmasti siten kuin miltä vaikuttaa :)

Kävimme läpi kunkin ydinryhmän jäsenen osalta mitä he ovat jo wikikirjaan ennättäneet kirjoitella, ja josko ajatukset siitä mistä kukin haluaisi erityisesti keskittyä kirjoittamaan ovat vielä fokusoituneet entisestään. Oli hienoa huomata, että ryhmäläiset olivat kiinnostuneet hyvin erilaisista aiheista, joten monipuolista aineistoa on luvassa wikikirjaamme. Myös todella tärkeitä asioita nousi aihelistalle. Lisään lähipäivinä tähän blogiin vielä tarkemman vastuualuelistauksen sen mukaan mitä kukin palaverissa mukana ollut nosti esiin omaksi kiinnostuksen kohteekseen, mutta tässä muutama yleishuomio asioista, joiden esiinnostaminen on tärkeää.

Konkreettisia case-esimerkkejä on korostettu alusta alkaen tärkeiksi, ja näitä on luvassa. Päivi J. aikoo kirjoittaa erityisesti lisätyn ja virtuaalitodellisuuden soveltamisesta rakennusalalle ja siihen liittyvään opetukseen. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa on hyödynnetty lisättyä todellisuutta osana kansalaistoimintaa. Päivi toi lisäksi myös hyvin esiin huomionsa, jonka mukaan lisätyn todellisuuden tiimoilta olevista aineistoista paistaa hyvin voimakkaasti esiin teknologiavetoisuus, kun konkreettinen toteutus ja hyötykäyttö ovat saaneet vähemmän huomiota. Myös Thomas Olsson on tuoreessa väitöstutkimuksessaan tuonut esiin lisätyn todellisuuden sovellusten teknologialähtöisyyden. Hän peräänkuuluttaa käyttäjälähtöisen suunnittelun merkitystä, jotta sovellusten todellinen hyöty saataisiin esiin. (Olsson 2012, 43-46.)

Pauliinaa kiinnostaa kirjoittaa erityisesti QR-koodeista. Kävimme keskustelua siitä, että QR-koodithan eivät ole varsinaisesti lisättyä todellisuutta. Lisätyn todellisuuden sovelluksissa tuodaan käyttäjän fyysisen maailman näkymään virtuaalisia objekteja. Lisätyn todellisuuden määritelmissähän (esim. Azuma 1997) kriteerit ovat vieläkin tiukemmat sille mikä on lisättyä todellisuutta, ja lisätyn todellisuuden selaimet eivät välttämättä edes täytä näitä kriteereitä. Kuitenkin voimme sisällyttää QR-koodit osaksi materiaaliamme, koska niiden käyttötapa on varmasti noviisikäyttäjän näkökulmasta hyvinkin samanlainen ja merkitystä tällöin on vain uudenlaisella, ei-tekstipohjaisella tavalla saada lisätietoa vaikkapa jostakin objektista johon QR-koodi on kiinnitetty. Materiaalissamme on kuitenkin tärkeää tuoda esiin myös määritelmällinen ero paitsi materiaalin laadun näkökulmasta, myös niitä lukijoita varten, jotka haluavat perehtyä syvällisemmin aihepiiriin.

Anna-Kaisa on kiinnostunut kirjoittamaan virtuaalimaailmojen ja lisätyn todellisuuden tekijänoikeuksista, virtuaali-identiteetistä (esim. miten se luodaan ja mitä sillä tarkoitetaan) sekä erilaisista lisätyn todellisuuden välineistä. Tekijänoikeudet ovat Anna-Kaisan mukaan tulleet vahvasti esiin eräässä projektissa jossa hän on mukana ja ne on siksi tärkeä sisällyttää tähänkin materiaaliimme. Myös virtuaali-identiteetti on kiinnostava aihealue materiaalimme kohteena olevia ympäristöjä ajatellen. Anna-Kaisa toi myös esiin yhden konkreettisen lisäyksen materiaalimme virtuaalimaailmaosioon - Open Simin Kitelyn, joka on Open Simissä oleva valmis alue, jonne eräs yritys voi korvausta vastaan rakentaa oppimisympäristön halutunlaiseksi.

Riitta ja Päivi S. ovat yhdessä kirjoitelleet materiaaliin virtuaalimaailmoista - niin Second Lifesta kuin vähän myös realXtendistäkin. Esiin nousseita teemoja joista he ovat kiinnostuneet kirjoittamaan ovat mm. toimivien oppimisympäristöjen rakentaminen - eli saattaa käydä niin, että oppimisympäristön rakenne ja toiminta eivät kulje käsi kädessä, jos kouluttaja kouluttaa valmiiksi rakennetussa ympäristössä. Tällöin ilmenee mm. käytettävyysongelmia. Materiaaliin olisi hyvä saada vahvasti esiin näkemystä siitä mikä toimii ja mikä ei toimi virtuaaliympäristöissä. Tähän liittyen on myös hyvä mainita, että Tamperen yliopistossa valmistuu kevään 2013 kuluessa Second Life- ja realXtend-benchmarkkaus, jossa on tarkoitus erityisesti paneutua noviisikäyttäjien näkökulmaan ympäristöjen helppokäyttöisyyden osalta ja vertailla niitä, tässä mahdollisesti voisi olla hyvä tuoda esiin myös kouluttajan näkökulmaa ympäristöjen käyttöön. Yrjö oli palaverissa mukana lähinnä kuuntelumielessä tästä näkökulmasta, ja kirjoittelee mahdollisesti muutaman rivin materiaaliin vielä myöhemmin :)

Tuija haluaa keskittyä kirjoittamaan erityisesti virtuaalimaailmoista bisnesnäkökulmaa esiintuoden sekä virtuaalimaailmojen opetuskäytön caseista liiketoiminta-alueelta. Tuija mainitsi mm. Matti Mäntymäen väitöskirjan aiheeseen liittyen otsikolla Continuous use and purchasing behaviour in social virtual worlds.

Itse olen aloitellut hieman lisätyn todellisuuden osalta, ja siitä on tarkoitus jatkaa, erityisesti opetuskäyttö on oma kiinnostuksen kohteeni yleisestä näkökulmasta, mutta myös muut osa-alueet kiinnostavat. Taisin unohtaa perjantain palaverissa mainitakin oman kiinnostukseni kirjan sisältöjen osalta :)

Muistuttelin vielä kertaalleen muutaman kirjoitusteknisen seikan tärkeydestä (aivan kaikista en tainnut muistuttaa tällä kertaa mutta kokosin olennaisimmat vielä tähän muistin virkistykseksi :).

• On suositeltavaa kirjautua Wikikirjastoon ennen kuin alat kirjoittaa - näin sivuhistoriaan tallentuu tieto kirjoittajasta ja on helpompi jälkikäteen jäljittää eri kirjoittajien tekemiä muutoksia.
• Käytä jokaiseen sivuun liittyvää Keskustelu-sivua viestiäksesi sisältöihin liittyvistä asioista muille kirjoittajille - näin kunkin sivun sisältöön liittyvä keskustelu pysyy tallessa. Voisi olla hyvä tapa myös aloittaa kunkin sivun kirjoittelu sillä, että vilkaisee ensin Keskustelu-sivulta ovatko muut kirjoittajat jättäneet "viestejä" seuraaville muokkaajille.
• Muokkaa sivujen pienimpiä osia eli alilukuja niiden otsikoiden vierestä löytyviä Muokkaa-painikkeita käyttäen (jotka avaavat vain kyseisen aliluvun tekstin näkyviin) - ei koko sivun ylälaidasta löytyvältä Muokkaa-välilehdeltä (joka avaa koko sivun sisällön näkyviin). Näin voidaan välttää samanaikaisesta muokkauksesta johtuvia muokkauskonflikteja.
• Jos erotat jonkin ajan kuluessa pitkäksi kasvavia päälukuja aliluvuiksi omille erillisille sivuilleen, älä tee sitä hetken mielijohteesta, vaan pohdi ensin tulevalle alisivulle hyvä ja pysyvä nimi. Myös kirjan rakenteeseen saattaa tulla vielä muutoksia joiltakin osin, joten ei kannata liian varhain hötkyillä vaan paras tapa lienee yrittää pärjätä pääsivujen kanssa vielä jonkin aikaa kunnes kirja alkaa löytää lopullisen muotonsa.

Kävimme sitten vielä konkreettisiin kirjoituspuuhiin, vaikka kaikki eivät pystyneetkään loppuun asti jäämään. Kuten aikaisemmin mainittu, kukin kirjoittaa silloin kuin itselle parhaiten sopii, mutta kirjoitustilanteet joiden aikana on myös mahdollista kommunikoida muiden kirjoittajien kanssa reaaliaikaisesti haluttaessa (ja jolloin on erityisesti tullut varattua kalenterista aikaa kirjoittamiseen) on aikaisemmissa wikikirjaproduktioissa todettu varsin tehokkaiksi. Sisältöä näytti syntyvän tälläkin kertaa!

Ja jälleen kerran - lisäilkää jälleen muut tänne minun mahdollisesti unohtamiani asioita tms.

Muistion kirjoitteli Joanna

---

Lähteet:

Azuma, R.T. 1997. A Survey of Augmented Reality. Teleoperators and Virtual Environments 6(4), 355-385. Available at: http://www.cs.unc.edu/~azuma/ARpresence.pdf [Accessed 23.11.2012].

Olsson, T. 2012. User Expectations and Experiences of Mobile Augmented Reality Services. Doctoral Dissertation. Tampere University of Technology. Available at: http://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/21226 [Accessed 23.11.2012].

Wikikirjan pääluvut luotu

Aika vähän tuli kommentteja wikikirjamme rakenteen osalta (1 kpl :), mutta jotta kirjoitushomma saadaan alkuun, rohkenin nyt nimetä ja luoda pääluvut/pääsivut Wikikirjastoon. Ne ovat siis:

1. Johdanto
2. Virtuaalimaailmat
3. Lisätty todellisuus
4. Virtuaalimaailmojen ja lisätyn todellisuuden tulevaisuus
5. Sanasto
6. Kirjallisuutta

Sivupohjilla on jotain perustekstiä sen pohjalta, mitä olemme tähän asti jutelleet sisällöistä. Niitä voi ja saa erittäin mielellään käydä jo muokkaamaan! Kuten mainittu, kunkin pääluvun/-sivun alle tulevia alilukuja voi vapaasti nimetä uudelleen niin kauan kun ne ovat samalla pääsivulla. Kun kirja etenee ja tekstimassaa alkaa olla riittämiin, sekä käsitys alilukujen rakenteesta alkaa olla muotoutunut, eritellään sitten osa aliluvuista omille alisivuilleen. Toistaiseksi kuitenkin pysytellään noilla pääsivuilla.

Ja kuten mainittu - käyttäkää jokaiselta sivulta löytyvää Keskustelu-sivua toisille kirjoittajille viestimiseen. Tämä helpottaa itse tekstin ja sivujen sisällön suunnittelun pysymistä erillään toisistaan. Alkakaa vain rohkeasti muokkaamaan keskustelusivuja, silloinkin, kun keskustelusivua ei ole jollekin sivulle vielä luotu, eli Keskustelu-linkkiteksti on punainen ja sitä klikattaessa avautuvalla sivulla lukee: "Luodaan sivua Keskustelu:Viisautta virtuaalimaailmoihin ja lisättyyn todellisuuteen. Linkki toi sivulle, jota ei vielä ole. Voit luoda sivun kirjoittamalla alla olevaan kenttään (katso ohjesivulta lisätietoja). Jos et halua luoda sivua, käytä selaimen paluutoimintoa." Lisätkää keskustelu-sivulle kirjoittamanne viestin jälkeen oma allekirjoituksenne, eli joko tekstikentän yläpuolella olevasta graafisen tekstimuotoiluvalikon toiminnosta jossa on sininen kynä, tai sitten kirjoittamalla viestinne jälkeen

--~~~~

Loin myös sisällysluettelon kullekin kirjan sivulle, lisäsin lähdeluettelon generoivan tagin jokaisen sivun loppuun (eli jos teette lähdeviitteitä, merkitkää lähdeviitteet tekstin oikeaan kohtaan tätä ohjetta apuna käyttäen - sivun lopussa oleva koodi osaa sen jälkeen automaattisesti lisätä lähteen  luetteloon eli sitä rimpsua

{{viitteet|fontti|sarakkeet}}

ei tarvitse enää sivuille lisätä mikä on tuossa ohjeessakin mainitu.

Koostan jossain vaiheessa ehtiessäni sisällysluettelon tekemisestä ohjeen jos jotakuta kiinnostaa, ja voin lyhyesti vaikka kertoa seuraavassa verkkopalaverissa miten homma tehdään.

Seuraava verkkopalaveri on tulossa siis marraskuun puolivälissä - aikataulutan sen marraskuun alussa Doodlella. Sillä välin toivottelen kirjoitusintoa!

Tekemällä oppimaan

Hei, olen Pauliina Mäkelä, AVO2-hankkeen Toimikas-osahankkeen nomadiohjaaja Lempäälän Kuljusta. Lähdin mukaan Viisautta virtuaalimaailmoihin ja lisättyyn todellisuuteen -wikikirjan tuotantoon liittymällä syyskuussa 2012 Facebook-ryhmään (jäseniä tällä hetkellä 12) ja osallistumalla eilen 18.10.2012 ensimmäiseen wikikirjatuotannon verkkopalaveriin.

Kirjoitin verkkopalaverin jälkeen blogikirjoituksen wikimaailmassa oppimisesta ja sisällöntuottamisesta. Haluan oppia lisää wikikirjoittamisesta, wikikirjan tuottamisesta Wikikirjastossa, virtuaalimaailmoista, lisätystä todellisuudesta ja omalta osaltani lisätä AVO2-hankkeen osahankkeiden välistä yhteistyötä. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan materiaalin tuottamiseen ja jalostamiseen.

Tulevan wikikirjan aihepiiriin liittyvät seuraavat erilaiset sosiaalisen median kanavat, joista voi saada uusia kirjoittajia mukaan, käydä ammentamassa tietoa sekä tiedottaa tulevan wikikirjan vaiheista:

• Sometu-verkoston Ning-yhteisön Lisätty todellisuus -ryhmä, Second Life -ryhmä ja Wikipedistit-ryhmä, 
• Facebook-ryhmät Aikuisopiskelijat, CMAD2013 (Community Manager Apprecition Day 2013-tapahtuma), iPad lasten kuntoutuksessa ja opetuksessa, iPad opetuksessa, ITK-ystävät, Mobiili ammattilaisella, Opeverkostot,  Opi ulkona, Oppimispelit ja virtuaaliympäristöt, Tabletlaitteet opetuksessa, Play Finland, Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa/ICT in Education ja Tietokoneet yo-kirjoituksissa,
• Facebook-sivut Avoimuudesta Voimaa Oppimisverkostoihin, Nyt pelittää, Oppijat, Sometu, Suomen eOppimiskeskus ja TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry,
• Diigon AVO2_3DM-ryhmää,
• näiden sosiaalisen median kanavien lisäksi voi käyttää seuraavia sosiaalisen median palveluita ja jokaisen wikikirjan tuotantoon osallistuvan omia verkostojaan apuna: Delicious, Google+, LinkedIn, Pinterest ja Twitter.

- Pauliina

18.10.2012 verkkopalaverin muistio

Ensimmäinen wikikirjatuotannon verkkopalaveri on nyt takanapäin, ja kuten tuossa totesimmekin, pari tuntia hurahti kuin siivillä. Valitettavasti vielä tällä kertaa emme päässeet tekstiä tuottamaan, mutta ensi kerralla jo varmastikin. Ja täytyyhän pohjatyöt - Wikikirjaston / MediaWikin muokkaamiseen liittyvät perusasiat ja kirjan rakenteen suunnittelu - tehdä kunnolla, niin työ sujuu mukavammin ja sujuvammin jatkossa!

Paikalla olivat Päivi S., Pauliina, Tuija ja Riitta - kiitos heille osallistumisesta! Hyvät huomiot, joita tässäkin koosteessa on esitelty, syntyivät teidän avullanne!

Aluksi käytiin lyhyt kierros jonka aikana kukin kertoi, oliko ehtinyt käydä lisäämässä wikikirjamme etusivulle oman nimensä ja luomassa oman käyttäjäsivunsa - tilannekatsaus siis siihen, kuinka pitkälle osallistujat jo olivat tuttuja Wikikirjaston kanssa. Seuraavaksi lähdimme käymään läpi Wikikirjaston muokkauksen perusasioita, alkaen käyttäjäsivun luomisesta.

Kuten kerroinkin, kun Wikikirjastoon ei luo uusia sivuja edes kuukausittain, moni kirjan perustamiseen liittyvä asia unohtuu helposti. Esimerkiksi kirjan luokittelu - miten se tapahtuikaan? Hyvä oli myös Pauliinan kysymys siitä, missä näkyvät (vai näkyvätkö) kaikki Wikikirjastoon luodut wikikirjat? Pauliinan kysymykseen tarkennettu selvittämäni vastaus: uudet luodut wikikirjat eivät ymmärtääkseni löydy suoraan mistään listattuna (jos joku tietää miten, kerrotko kommentoimalla tätä postausta :) Kirjoja kuitenkin voidaan selata eri tavoin sen jälkeen, kun ne on jollakin tapaa luokiteltu Wikikirjastoon.

Kirjojahan voidaan luokitella kahdella tapaa Wikikirjastossa:

1. Ensinnäkin kirjat voidaan lisätä osastoihin - tämän luokittelun mukaan ne löytyvät vasemmassa navigointipalkissa olevien osastojen alta löytämistä helpottavasta "kirjahyllynäkymästä". Tähän vapaamuotoisempaan osastoluokitteluun kirja oli helppo lisätä etsimällä sopiva luokka / sopivat luokat - päädyin valitsemaan samoihin luokkiin kuin edeltäneet wikikirjatkin - sekä Teknologian osastoon Muiden että Sekalaisten osastoon Ohjeiden alle.
2. Lisäksi Wikikirjaston kirjat on luokiteltu yleisten kirjastojen kymmenluokittelun (YKL) mukaisesti. Uuden wikikirjan luokittelu tapahtuu siten, että kirja lisätään ensimmäiseksi luokkaan, jonka nimi on sama kuin kirjan itsensä nimi, meidän kirjamme tapauksessa:
   
   

   [[Luokka:Viisautta virtuaalimaailmoihin ja lisättyyn todellisuuteen]]

   
   Luokkakoodi lisätään kirjan kaikille sivuille alimmaiseksi sivujen muokkausnäkymässä.
   
   Sen jälkeen etsitään kymmenluokittelusta sopiva, alin luokka, johon kirja voidaan lisätä. Meidän kirjamme tapauksessa kyseinen luokka on luokka 61 ATK. TIETOTEKNIIKKA. TIETOLIIKENNE. VIESTINTÄTEKNIIKKA (joka edelleen kuuluu pääluokkaan 6 TEKNIIKKA. TEOLLISUUS. KÄSITYÖ. MAA- JA METSÄTALOUS KOTITALOUS. LIIKETALOUS. LIIKENNE). Luokasta 61 löytyy suoraan kirjamme nimeen viittaava hakusana Virtuaalitodellisuus. Tällöin mainittu luokka olisi ymmärrykseni mukaan oikea pääluokka kirjallemme - sen alta löytyvistä aliluokista kun ei löytynyt mielestäni enää vastaavaa hakusanaa. Näin ollen liitin kirjamme nimenmukaisen luokan luokkaan 61 ATK. TIETOTEKNIIKKA. TIETOLIIKENNE. VIESTINTÄTEKNIIKKA luomalla ensin kirjan nimenmukaisen sivun - sitähän ei vielä oltu luotu koska kirja on uusi. Sivun luominen onnistui niin, että klikattuani luokan mukaista linkkiä uuden kirjamme etusivulla lisäsin sivulle seuraavan koodin:
   
   

   [[Luokka:61 ATK, Tietotekniikka, Tietoliikenne, Viestintätekniikka]]

   
   Em. koodi olikin jo automaattisesti lisätty sitä ylempään luokkaan jne. 

Jos kuvaamani luokitteluperiaate meni jonkun lukijan mielestä väärin, niin oikaiskaa ihmeessä kommentoimalla tätä viestiä!

Itse olen ainakin asettanut henkilökohtaiseksi tavoitteekseni tämän wikikirjan kirjoitusprosessin aikana tuottaa myöhempää ja muiden käyttöä varten ohjeen siitä, mitä kaikkea wikikirjaa Wikikirjastoon luotaessa pitikään muistaa tehdä. Tavoitteeni on siis jatkaa aikaisemmin luomaani Wikikirjaston perusohjetta, joka löytyy tämän blogin ohjesivulta. Näin ollen lisään edellisenkin lyhyen luokittelua koskevan ohjeen kaappauskuvien kera ko. ohjeeseen. Toivon myös, että muutkin wikikirjan kirjoittamisessa mukana olevat tai tämän blogin kirjoittajat lisäätte ohjesivulle linkkejä ohjeisiin, jos niitä satutte luomaan kirjoitusprosessin aikana (tai löydätte hyviä olemassaolevia ohjeita)! Kuten Riitta mainitsikin, kynnys Wikikirjaston tai muiden Wikimedia-säätiön alaisten wikien käyttöönottoon (tai ihan MediaWiki-alustan) on selvästi korkeampi kuin helppokäyttöisen Wikispaces-wikin. Vaikka päätavoitteemme tässä projektissa on kirjoittaa wikikirja virtuaalimaailmoista ja lisätystä todellisuudesta, pyrkimyksenä on toki myös lisätä tietoa wikikirjoittamisesta vertaistuotantona, ja samalla myös Wikikirjaston käytöstä.

Huomasin ilokseni, että Wikikirjaston sivueditorin graafiseen toimintopalkkiin oli tullut paljon uusia toimintopainikkeita, esimerkiksi linkinluontipainike, muokkaajan käyttäjätunnuksella varustetun aikaleiman lisäämispainike. Näin ollen kirjoittajan ei tarvitse muistaa ulkoa tai etsiskellä koodeja em. toimintoihin. Myös tekstin ulkoasun muotoiluun oli tullut paljon lisää helppokäyttöisiä tekstimuotoilutoimintoja!

Kävimme läpi sivunmuokkauksen perusasioita, niin hyviä käytäntöjä kuin ihan teknistä puoltakin. Yksi hyvä käytäntö nousi esiin - eli Wikikirjaston sivujen rakenteeseen liittyviä toimintoja tulisi käyttää rakenteen muokkaamiseen - ei ulkoasun muokkaamiseen. Testasimme esimerkiksi wikikirjan etusivulla sivun sisällysluettelon automaattista luomista kirjan sivuille poistamalla sivulle jo aluksi lisäämäni

__NOTOC__

-koodipätkän (tällä koodipätkällä voi estää sisällysluettelon synytmisen sivulle - etusivulle emme halua sivukohtaista sisällysluetteloa). Jostain syystä koodipätkän poistaminen ei kuitenkaan lisännyt sisällysluetteloa sivulle. Arvelin, että se johtui kenties siitä, että sivun alalukujen otsikot oli merkitty 2. tason otsikoiksi

==2. tason otsikko ==

Hetki sitten, nyt palaverimme jälkeen, testasin juuri oliko tämä syynä - ei ollut*. No, oli syynä mikä tahansa, joka tapauksessa kannattaa noudattaa käytäntöä, että sivun alalukujen otsikot luodaan ensin 1. tasolle, ja niiden alle vasta. 2. tason otsikot - ei niin, että luodaan vain pienemmän otsikkotekstin aikaansaamiseksi suoraan 2. tason otsikoita ilman 1. tason otsikoita. Tekstinmuokkauseditori sitäpaitsi mahdollistaa otsikoiden fontin muokkaamisen erikseen ja sitä on suositeltavaa käyttää ulkoasun muokkaamiseen!

Kuvien käytöstä materiaalissa puhuttiin. Kuvathan lisätään Wikikirjastoon erillisinä tiedostoina (Tallenna tiedosto -toimintoa käyttämällä, joka löytyy Työkalut-osion alta vasemmasta navigointopalkista). Kun tiedosto lisätään, sitoudutaan tarjoamaan se Wikikirjaston käyttämällä CC-lisenssillä myös muiden samalla lisenssillä lisensoitujen teosten käyttöön, mukaanlukien luonnollisesti muiden Wikikirjastoon luotavien teosten käyttöön. Valitettavasti esim. Wikikirjastossa ja Wikipediassa olevia tiedostoja ei voi käyttää ristiin, vaan sama kuva täytyy tuoda erikseen kumpaankin Wikimedia-säätiön wikiin.

Sovimme, että kirjaamme saa lisätä sekä geneerisiä kuvia, mutta myös spesifejä tekstiin suoraan liittyviä ja sitä havainnollistavia kuvia (nämä ovat varmastikin ensisijaisesti toivottavia). Tavoitteena on saada tähän wikikirjaan aikaisempia wikikirjojamme enemmän kuvia. Valitettavasti tosiaan videoita ei voi lisätä Wikikirjastoon tai upottaa tekstien sekaan (vai onko tullut muutoksia - sallitut tiedostomuodot joita voi lisätä ovat png, gif, jpg, jpeg, xcf, pdf, mid, ogg, ogv, svg, djvu, tiff, tif, oga ja näistä en itse suoraan tunnistanut videomuotoa, tosin en käynyt tarkistelemaankaan...). Videoita voi kuitenkin linkittää wikikirjaan ja lisätä vaikka QR- ja FM-koodeja kuvina wikikirjaan, joista ne avautuvat mobiilikäyttäjänkin helposti katsottavaksi wikikirjasta. Puhuttiin myös QR-koodien tekijänoikeuksista - tuotantoporukkamme tietojen mukaan ne eivät ylitä teoskynnystä, joten niitä voidaan hyvin hyödyntää ja lisätä osaksi tekstiä. Koska materiaaliimme tulee varmasti paljon kaappauskuvia mm. virtuaalimaailmoista, on myös hyvä huomioida, että kannattanee käytää esimerkiksi itse luomiemme virtuaalimaailmojen /omilla saarillamme olevista asioista otettavia kuvakaappauksia, ei siis jonkun kolmannen osapuolen luomista virtuaalimaailmoista napattuja kuvakaappauksia. Vähän kuitenkin harmaalla alueella koemme näissä asioissa liikkuvamme, ja ylipäätään virtuaalimaailmojen ja lisätyn todellisuuden tekijänoikeusasiat tuovat taatusti mukanaan aivan uudenlaisia tilanteita ja pohdintoja. Näin ollen lyhyt tekijänoikeusluento Wikikirjaston osalta - erityisesti virtuaaliympäristöjen aineistoja koskien - ei varmasti olisi pahitteeksi, ja sellainen pyritäänkin järjestämään osana jo seuraavaa verkkotapaamista. Lisäksi tietysti wikikirjaamme on tarkoitus lisätä oma lukunsa, jossa näitä asioita käsitellään.

Lopuksi puhelimme vielä hieman kirjan rakenteesta. Paljoa ei aikaa jäänyt, mutta sen verran ehdimme jutella, että totesimme kirjan jakautuvan luontevasti kahteen päälukuun virtuaalimaailmojen ja lisätyn todellisuuden osalta. Esimerkiksi luvut Kohderyhmät ja Käyttötavat oli aikaisemmin ajateltu erillisiksi pääluvuiksi, ja niiden alla oli ajateltu käsiteltävän samassa sekä virtuaalimaailmoja että lisättyä todellisuutta. Koska virtuaalimaailmat ja lisätty todellisuus kuitenkin ovat toisistaan erillisiä teknologioita, tuntuisi fiksummalta käsitellä em. lukujen asioita molempien osalta erikseen omien päälukujensa alla. Näin ollen kirjan päälukujen määrä supistuu melko lailla. Oikeastaanhan sekä virtuaalimaailmoista että lisätystä todellisuudesta voisi olla paikallaan luoda kaksi erillistäkin kirjaa, mutta näiden väliset yhtymäkohdat ja osin konvergoituminenkin puoltaa niiden käsittelyä samassa kirjassa. Sitähän ei tiedä, vaikka kirjan edetessä olisi tarpeen lisätä joku kolmaskin teknologia omana päälukunaan kirjaan, teknologia kun kehittyy tällä alueella huimaa vauhtia. Heti tuli mieleen esim. liiketunnistimien (mm. Kinect) lisääminen kirjan kolmanneksi pääluvuksi...

Joka tapauksessa, kirjan rakenne-ehdotelmasivulle tässä blogissa tulee uusi ehdotus rakenteesta päälukujen osalta, jota muut kirjan kirjoittajat ja tämän blogin lukijat voivat kommentoida. Seuraava askel on kirjan päälukujen nimien lukkoonlyönti, niiden luominen kirjaan ja siitä sitten tekstin tuottaminen lähtee käyntiin! Luodaan aluksi kaikki päälukujen alaluvut samalle sivulle otsikkotasoin eroteltuna, ja lähdetään luomaan erillisiä alasivuja pääluvuille (ja alalukujen alalukujakin) vasta myöhemmin. Yksittäisten sivujen tekstien pituutta voisi olla hyvä rajoittaa, ja käyttää tässä wikikirjassa aikaisempiin wikikirjoihin verrattuna hieman syvemmille tasoille meneviä alasivuja. Näin saamme lyhennettyä yksittäisten sivujen pituutta - tämä tekee kirjan luettavammaksi. Mutta tosiaan, jaottelua alisivuille pääsivuilta voi olla fiksumpaa tehdä myöhemmin, kun kirjan tekstimassaa alkaa jo olla, ja alalukujen nimet ovat alkaneet vakiintua ja muotoutua sellaisiksi, että ne pitävät kirjaprojektin loppuun asti.

Tuotantovastuista emme vielä sopineet luonnollisesti, kun rakenne ei ole vielä lukkoonlyöty :)

Yhden tärkeän asian unohdin mainita ja esitellä, joten tässä vielä se: Keskustelu-sivu, joka liittyy jokaiseen Wikikirjan sivuun. Toivoisin todella, että opeteltaisiin käyttämään keskustelusivuja sivujen sisällöistä keskusteltaessa porukan kanssa! Tämä helpottaisi huomattavasti tuotantoprosessia näin fyysisesti etäällä ja eriaikaisesti kirjaa kirjoiteltaessa. Eli rohkeasti vaan keskustelusivulle tiedoksi muille omia huomioita tai kysymyksiä sivukohtaisesti! Aloitin jo malliksi Johdanto-luvun keskustelusivulle kommenttia...
Mielessäni oli joku muukin asia, joka piti kirjoittaa mutta jonka jo ehdin unohtaa, lisäilen sitten kommenttina tänne jos se vielä putkahtaa mieleen :) Seuraavan verkkopalaverin Doodletuksen laitan sekä Facebookiin että sähköpostitse tuotantoryhmän jäsenille - seuraava palaveri siis noin kuukauden kuluttua. Seuratkaa viestintäkanavia sitä ennen :)

---

* Muutin etusivulla olevat aliluvut ykköstason otsikoiksi

=Otsikko=

Tämän muutoksen tekeminen ja

__NOTOC__

-koodin poistaminen ei edelleenkään luonut sivulle sisällysluetteloa. Lisäsin sivun alkunn

__TOC__

-koodin, joka vasta loi sisällysluettelon. Nyt mietin, olisiko kirjan etusivu jotenkin erilainen kuin muut sivut, mistä syystä oletuksena olisikin, että sisällysluetteloa ei sivulle automaattisesti muodostu?

Ensimmäinen verkkotyöskentelysessio järjestetään 18.10. klo 10:00-12:00

Verkkotyöskentelysessio järjestetään Connect Prossa. Tervetuloa mukaan!

Tarkoituksena on käydä ensin läpi wikikirjan rakennehahmotelmaa ja lyödä lukkoon sen pohjalta päälukujen nimiä (ja siten myös luoda wikikirjaan pääluvuille omat sivunsa). Tällä hetkellähän kirjapohjassa on ainoastaan Johdanto-pääluvulle luotuna oma sivu.

Käydään myös läpi wikikirjaan kirjoittamista. Ennalta voi katsoa evääksi Tarmo Toikkasen 20.10.2010 pitämän webinaarin tallenne Wikipediaan kirjoittamisesta - moni juttu mikä toimii Wikipediassa toimii myös Wikikirjastoon kirjoitettaessa. Jos joku wikikirjan tuotantoporukastamme ei ole vielä käynyt lisäämässä omaa nimeään wikikirjapohjamme tekijäluetteloon, tsekkaa edellinen blogipostaus ja katso ohjeet siitä miten homma toimii :)

Wikikirjan pohja odottaa tekstiä!

Wikikirjan pohja on nyt luotu Wikikirjastoon ja se löytyy seuraavan linkin takaa:

http://fi.wikibooks.org/wiki/Viisautta_virtuaalimaailmoihin_ja_lisättyyn_todellisuuteen

Pohjan luomisen yhteydessä tein kirjalle pari alisivua (niihin löytyvät linkit etusivulta), eli virtuaalimaailmojen sekä lisätyn todellisuuden käyttökokemuksille kummallekin oman sivunsa (vrt. Viisautta wikin tekoon ja Viisautta blogin käyttöön -kirjojen vastaavat sivut) sekä Johdanto-sivun. Etusivun tekstit tein pikapikaa lähinnä Viisautta wikin tekoon -kirjan etusivun tekstiä mukaellen, eli teksti on sillä tavoin ihan raakile vielä :)

Johdantoa voi käydä kirjoittelemaan, ja jos ei Wikimedia-säätiön wikien käyttö ole ennestään tuttua, voi aloittaa vaikka luomalla tunnuksen ja tekemällä itsestä esittelysivun sekä lisäämällä nimensä etusivun kirjoittajalistaan minun nimeni perään :) Lyhyt ohje miten tämä tapahtuu:

1) Luo itsellesi tunnus wikikirjastoon (linkki "Luo uusi käyttäjätunnus" oikeassa yläkulmassa) ja kirjaudu sisään - näin muiden on helpompi pysyä kärryllä siitä, kuka muokkasi ja mitä (muokkaaminen toki onnistuu ilman tunnustakin).

2) Siirry wikikirjamme etusivulle ja rullaa Tausta ja siemenversion tekijät -osioon lisätäksesi nimen kirjoittajalistaan. Klikkaa osion otsikon vieressä olevaa muokkaa-linkkiä, ja pääset muokkausnäkymään. On suositeltavaa muokata kirjan sivuilla olevia tekstejä tällä tavoin osioittain (ei siis koko sivun tekstiä kerralla aivan sivun ylälaidassa olevalta Muokkaa-välilehdeltä), koska näin sivulla tapahtuvien samanaikaisten muokkausten väliset konfliktit vähenevät.

3) Avautuvassa muokkausnäkymässä lisää tekstin sekaan nimilistaan oma nimesi, lisää sivun alalaidasta löytyvään Yhteenveto-kenttään muokkauskommentiksi vaikkapa "nimi lisätty" tms. teksti, jolla kerrot muille kirjan kirjoittajille mitä tekemäsi muokkaus koski (tämä on siis hyvä tapa opetella jo alusta alkaen). Sivun alalaidasta voit esikatsella tekemääsi muutosta, sen jälkeen tallenna se klikkaamalla Tallenna sivu -painiketta sivun alalaidassa (Tallenna sivu -painikkeen vierestä löytyy myös Peruuta-linkki, jos haluat perua muutoksen).

4) Halutessasi voit lisätä nimeesi linkin omalle käyttäjäsivullesi, jonka voit luoda Wikikirjastoon. Mallia nimilinkin tekemiseen voit katsoa Joannan nimessä olevasta linkistä. Oman wikisivusi saat luotua klikkaamalla aivan sivun oikeassa ylälaidassa näkyvää tunnustasi - sivu on tyhjä jollet ole sitä vielä aloittanut, eli kirjoita tietoja itsestäsi ja tallenna sivu samoin kuin edellisessä kohdassa on kuvattu wikisivun muokkausohjeen yhteydessä.

Lyhyesti vielä aikaisemmissa wikikirjojen tuotantoprosesseissa havaittuja toimintaohjeita kirjoittamiseen, osin jo edelläkin mainittuja (käydään näitä läpi seuraavassa tapaamisessa ja tosiaankin perusteellisemmin tuota Wikikirjaston muokkaamista):

- Wikikirjoittamisessa kannattaa suosia runsasta linkittämistä, sekä muihin oppaisiin ja aineistoihin, mutta myös wikikirjan sisäisesti (kunhan nyt tekstimassaa alkaa syntyä ensin :)

- Vältä anonyyminä muokkaamista, jotta kirjaan jää jälki kulloistenkin muutosten tekijästä (muut kirjoittajat voivat jälkikäteen kysellä tarvittaessa siltä, joka on muokannut).

- Vältä sivujen ylälaidan muokkaustoiminnon käyttöä (erillinen välilehti jossa teksti Muokkaa), sen sijaan käytä kunkin väliotsikon vierestä löytyvää muokkaa-toimintoa, eli käytä osiokohtaista muokkausta (näin vähennetään samanaikaisten muokkauskonfliktien mahdollisuutta).

- Kokeile itse, tutustu muotoilukomentoihin olemassaolevaa materiaalia tarkatellen muokkaustilassa ja ota mallia.

- Älä pelkää turhaan että "hajoitat" materiaalin - aikaisemmat versiot saadaan kyllä palautettua sivuhistoriasta :)

- Wikikirjastosta löytyy myös hiekkalaatikko, jossa voit kokeilla vapaasti kaikenlaista: http://fi.wikibooks.org/wiki/Wikikirjasto:Hiekkalaatikko

- Perusohjeita Wikikirjaston muokkaamiseen on lisätty myös tämän blogin oikean sivupalkin sivuosioon, perusteellisempia ohjeita löytyy myös Wikikirjastosta. Katso myös Tarmo Toikkasen 20.10.2010 pitämä webinaari Wikipediaan kirjoittamisesta - moni juttu pätee myös Wikikirjastoon kirjoittamiseen.

- Kysy koordinaattoreilta tai muilta tuotantoprosessiin osallistuvilta jos jokin askarruttaa - käytä tätä blogia tai Facebook-ryhmäämme keskusteluun!

Aloitustapaaminen 10.9.2012 Tampereella (ja verkossa)

Wikikirjatyöskentelyn aloitustapaaminen järjestettiin 10.9.2012 klo 9:30-14:00 Tampereella. Tapaamiseen oli mahdollista osallistua myös verkon kautta. Paikan päällä meitä oli koordinaattorin lisäksi neljä ryhmämme seitsemästä jäsenestä, kaksi osallistui verkon kautta.

Aluksi kaikki ryhmän jäsenet esittäytyivät toisilleen ja kertoivat samalla lyhyesti siitä, millä tavoin he ovat kiinnostuneet virtuaalimaailmoista ja lisätystä todellisuudesta ja minkälaisista niihin liittyvistä aihealueista he olisivat siten valmiita kirjoittamaan wikikirjaan. Vaikutti, että kiinnostusta löytyi sekä virtuaalimaailmoista että lisätystä todellisuudesta kirjoittamiseen, ja ryhmäläisillä oli myös monipuolisia käytännön kokemuksia aihealueelta. Lähes kaikki ryhmän jäsenet ovat oppilaitosmaailmasta tai työskentelevät nimenomaa oppimisen parissa jollakin tavalla, toivottavasti saamme vähintäänkin kiinnostavia case-kuvauksia myös oppilaitosmaailman ulkopuolelta oppaaseemme!

Seuraavaksi pohjustin koordinaattorin roolissa tulevaa työskentelyä kertomalla aikaisempien wikikirjojen tuotantoprosesseista saatuja kokemuksia. Sen jälkeen sovimme työskentelyn säännöistä ja käytännöistä ja päätimme ottaa työskentelymme tukivälineiksi tämän blogin ja Facebook-ryhmän. Blogi painottuu enemmänkin työskentelytapaamisten muistioiden ja alkuun muutaman viikon välein ilmestyvän koordinaattorin "viikkotiedotteen" julkaisemiseen, Facebook-ryhmän kautta taas voimme kommunikoida helpommin arkityön lomassa ja säilyttää läsnäolon tunteen - tämä on erityisen tärkeää, kun koko wikikirjan tuotantoprosessi tapahtuu aloitus- ja päätöstapaamista lukuunottamatta verkossa. Työskentelyn vastuuttamisetakin keskustelimme, ja ryhmässä kannatettiin sisältöalueittain jaettavia vastuita, vaikka niiden jakamisesta sovimmekin tarkemmin vasta sitten, kun wikikirjatyöskentely konkreettisesti etenee ja sisältöä aletaan tuottamaan. Koordinaattorin rooli nähtiin tärkeäksi työskentelyn ylläpitävämisen kannalta.

Lopuksi kävimme hahmottelemaan wikikirjan rakennetta. Vielä emme perustaneet pohjaa Wikikirjastoon, koska haluamme ensin hieman miettimisaikaa nimen osalta. Aluksi työnimenä ollut Viisutta kolmiulotteisiin ympäristöihin ei saanut kannatusta, koska nimitys ei ole millään tavalla yleisesti käytössä, ja tuleva kirjan lukija ei välttämättä osaa kirjan nimen perusteella arvioida mitä kirja käsittelee. Koska mitään muutakaan hyvää yhteis- ja yleisnimeä ei virtuaalimaailmoille ja lisätylle todellisuudelle löydetty, tuntui paremmalta ajatukselta valita nimi, joka sisältää selväkielisesti virutaalimaailmat ja lisätty todellisuus -sanat.

Keskusteltiin myös mahdollisista vaihtoehtoisista nimityksistä virtuaalimaailmoille ja lisätylle todellisuudelle:

• Virtuaalimaailmoja voidaan kutsua laajemmin myös virtuaalitodellisuusyhteisöiksi (Virtual World Communities) - onkohan tämä kuitenkin liian pitkä, eikä niin tuttu nimitys?


• Lisättyä todellisuutta voidaan kutsua myös augmentoiduksi todellisuudeksi, laajennetuksi todellisuudeksi, yhdistetyksi todellisuudeksi - näitä nimityksiä ainakin olen suomeksi kuullut käytettävän. Googlesta tehty haku eri termeillä kertoi, että lisätty todellisuus oli yleisin Suomessa käytetty nimitys, ja Suomessa alueella eräänlaisena pioneerina toimiva VTT käyttää nimitystä lisätty todellisuus, siksi ehdotettiinkin, että pitäydytään siinä. Ehdotus augmentoitu todellisuus -nimikkeen käytöstä oli kyllä siinä mielessä perusteltu, että nimitys tulee englanninkielisestä vakiintuneesta termistä Augmented Reality ja olisi siten "tunnistettavampi", mutta kuten sanottu, lisätty todellisuus näyttäisi olevan jo melko hyvin jo vakiintunut nimitys Suomessa. Lisäksi on hyvä huomioida, että sekoitettu todellisuus on ehkä paremminkin suomennos englanninkielisestä nimikkeestä mixed reality, mikä on taas laajasti käytetyn, Milgram et al. esittämän jatkumon (ks. lyhyesti Wikipediasta) mukaankin on eri asia kuin lisätty todellisuus. Wikikirjassamme on kuitenkin hyvä tuoda esiin tätä termistöasiaa!

Kirjan päälukujen rakenteen osalta päädyimme seuraavanlaiseen jaotteluun, jota myös hieman pureskelemme ennen kuin se lyödään lukkoon:

1. Johdanto
- Mistä materiaalissa on kyse
- Mitä virtuaalimaailmat ja lisätty todellisuus ovat - tiivistetysti

2. Virtuaalimaailmat
- Mitä ovat? Perustiedot virtuaalimaailmoista
- Eri maailmoja: Second Life, realXtend, OpenSim, InWorldz?, muut mitä mahd. käyttää Suomessa
- Mitä käyttö (sovelluksen toteuttajan ja käyttäjän näkökulmasta) vaatii laitteistopuolella? Eli laitteet joilla virtuaalimaailmoita voidaan käyttää (tietokone, tablet, älypuhelin...), käyttöjärjestelmät, verkkkoyhteydet...
- Mitä eri sovelluksia toteutettu virtuaalimaailmoilla (vai puhutaanko tässä eri virtuaalimaailmojen alla olevista "alamaailmoista"?) - huom. vrt. myös lukuun "Erilaiset käyttötavat" eli tähän enemmänkin yleisesittely?
- Maksullisuus / maksuttomuus
- Sisällön tuottaminen (miten tapahtuu)

3. Lisätty todellisuus
- Mitä ovat? Perustiedot lisätystä todellisuudesta
- AR-sovellusten esittelyä ja luokittelua (esim. mallintaminen, paikkatietosovellukset, työopastesovellukset tai tietokoneella web-kameran avulla käytettävät, mobiililaitteella käytettävät...)
- Mitä käyttö (sovelluksen toteuttajan ja käyttäjän näkökulmasta) vaatii laitteistopuolella? Eli laitteet joilla lisättyä todellisuutta voidaan käyttää (tietokone, tablet, älypuhelin...), käyttöjärjestelmät, verkkkoyhteydet...
- Mitä eri sovelluksia toteutettu lisätyn todellisuuden avulla - huom. vrt. myös lukuun "Erilaiset käyttötavat" eli tähän enemmänkin yleisesittely?
- Maksullisuus / maksuttomuus
- Sisällön tuottaminen (miten tapahtuu)

4. Virtuaalimaailmojen ja lisätyn todellisuuden erilaiset käyttötavat
- Mihin eri käyttötarkoituksiin voidaan käyttää (vrt. Viisautta wikin tekoon tai Viisautta blogin käyttöön -kirjan vastaava luku): opetuskäyttö (esim. oppimispelit), työnteon tukena (esim. verkkokokoukset), kansalaistoiminnasta löytyviä käyttötarkoituksia, vapaa-aika...
- Eri käyttötarkoituksiin liittyviä olemassaolevia sovelluksia, ratkaisuja voidaan esitellä caseina

5. Erilaiset kohderyhmät
- Ketkä voivat käyttää ja hyötyä? Eli kohderyhmiä esim. opettajat, kouluttajat pedagogit, yritysmaailma, järjestömaailma jne...

6. Käyttöä ohjaavat sopimukset ja säännöt
- Tekijänoikeudet
- Käyttöehdot
- Yksityisyys
- Avatar ja siihen liittyvät kysymykset

7. Virtuaalimaailmojen ja lisätyn todellisuuden sisältöjen laatu
- Huom. lisäsin tämän vasta aloitustapaamisen jälkeen!

8. Virtuaalimaailmojen ja lisätyn todellisuuden konvergoituminen
- Yhteenveto virtuaalimaailmojen ja lisätyn todellisuuden yhteiskäytöstä - mahdollisuudet yhdistää niitä, mm. olemassaolevia toteutuksia jne.
- Tämä voi olla pohdiskelevampikin luku

9. Sanasto
- Vrt. Viisautta blogin käyttöön -wikikirjan blogisanasto

10. Kirjallisuutta
- Huom. lähdeviitteet kirjataan erikseen sivukohtaisesti kunkin sivun alalaitaan, tähän liittyy automatiikkaa Wikikirjastossa

Keskustelua syntyi erityisesti kohdasta 6 eli virtuaalimaailmat ja lisätty todellisuus synnyttävät varmasti monenlaisia uusia kysymyksiä liittyen vaikkapa tekijänoikeuksiin.

Kommentit rakenteen osalta ovat tervetulleita!

Emme ehtineet nyt juurikaan keskustella wikikirjatyöskentelyn tarkemmasta aikataulusta, kun jouduimme päättämään tapaamisen hieman aikaisemmin osallistujien päällekkäisten menojen vuoksi, mutta ei hätää, voimme jutella näistä seuraavassa verkkotapaamisessa. Samoin Wikikirjaston muokkaamisesta lupasin kertoa hieman tarkemmin seuraavassa tapaamisessa, jolloin meillä pitäisi olla jo pohja kirjalle luotuna.

Jatkossa tapaamme siis kuukausittain verkon kautta parin tunnin ajan, lisäksi ydinryhmä tietenkin toteuttaa wikikirjaa konkreettisesti sen mukaan, kun kullakin on siihen aikaa panostaa. Seuraava tapaaminen sovitaan lokakuun puolivälin tienoolle, tästä tarkemmin Doodle-linkkiä tulossa.

Mikäli unohdin tästä jotain olennaista, toivottavasti aloitustapaamisessa paikalla olleet lisäilevät kommentteina :)

Niin, ja aloituspalaverin slidet löytyvät täältä!

Tervetuloa Viisautta virtuaalimaailmoihin ja lisättyyn todellisuuteen -wikikirjan projektiblogiin!

Aloitimme uuden wikikirjan tuottamisen 10.9.2012 järjestetyn aloituspalaverin myötä. Viisautta virtuaalimaailmoihin ja lisättyyn todellisuuteen -wikikirjassa perehdytetään lukijaa virtuaalimaailmoihin ja lisättyyn todellisuuteen. Kirjan tuotanto alkaa heti konkreettisesti, kun olemme päättäneet kirjan tulevasta nimestä lähiviikkoina - tämän blogin nimeäkin kantaa nyt aloituspalaverissa eniten kannatusta saanut vaihtoehto kirjan nimeksi eli Viisautta virtuaalimaailmoihin ja lisättyyn todellisuuteen. Mikäli sinulla on hyviä nimiehdotuksia, kerro niistä kommentoimalla tähän kirjoitukseen!

Lue tarkemmin tuotantoprosessista oikeassa navigointipalkissa olevan linkin Tietoja blogista ja toteutettavasta wikikirjasta takaa avautuvalta sivulta. Sieltä löydät myös tuotantoprosessin koordinaattorin yhteystiedot, jos haluat vielä tulla mukaan tuotannon ydinryhmään!